Rasberry Riannah RAH VH06-021-1719

Hevonen kuoli tallissa riehuneen tulipalon takia. Heinäkuun 2011 lopussa.



Kuvia klikkaamalla ne aukeavat uuteen ikkunaan isompina

81 sijoitusta

Perustiedot

Nimi	Rasberry Riannah RAH	Lempinimi	Riina
Sukupuoli	Tamma	Rotu	Trakehnerin hevonen
Syntymäpäivä	22.9.2008	Ikä	täällä (VARL)
Väri	Ruunikko	Säkäkorkeus	166 cm
Koulutus	ko GP, re 120 cm	Painotus	Koulupainoitteinen
Omistaja	Viivuska (VRL-00502) / Belvine	Kasvattaja	Turjake / Logan Warmbloods

Luonne

Yleisesti Riina on tullut todella paljon emäänsä. Se on vallaton ja ilkikurinen, eikä se meinaa ikinä malttaa olla paikallaan ja kiltisti. Kuitenkaan ilkeäksi Riinaa ei voi sanoa, vaikka sen tempaukset useimmiten muistuttavatkin koulukiusaajan tekosia välitunnilla. Se ei haluaa ketään tappaa tai suuremmin satuttaa, vain vähän härnätä. Fiksuna hevosena Riina myös huomaa milloin kannattaa lopettaa, ettei sille tapahdu hoitajan toimesta mitään epämiellyttävää.

Hoitohevosena Riina on ehkä ärsyttävimmästä päästä. Se ei ole vaikea tai mahdoton, mutta hoitaja tarvitsee ehdottomasti pitkät hermot ja varmuuden vuoksi ainakin vaihtosukat jos ei jopa koko vaatekertaa. Riinaa hoitaessa ei nimittäin voi ikinä tietää, koska on ihan kurassa tai koska on ihan litimärkä. Tietysti taitavimmat hoitajat ja varsinkin Riinan omistaja useimmiten säästyvät ehjinnahoin, mutta muiden kannattaa varautua pahimpaan.
Riina ei millään haluaisi pysyä paikallaan karsinassaan. Ei auta pätkänvertaakaan, vaikka sitä yrittäisi petkuttaa laittamalla heinäverkon nurkkaan tai laittamalla se tiukasti kiinni monella narulla. Se jotenkin aina onnistuu saamaan itsensä irti ärsyttävistä naruista tai heti kääntämään takapuolensa hoitajaa kohti, jos sitä jotenkin yritetään huijata. Paras vaihtoehto onkin antaa Riinan olla Riina. Sen kanssa taistelussa menee aina niin paljon kallista aikaa, että kannattaa heti aluksi luovuttaa. Siksi Riinaa kannattaakin pitää ihan irti karsinassaan, muuten se mielellään karkaa. Kuitenkaan ei olen mitään hätää, vaikka olisi yksi Riinan kanssa karsinassa. Vaikka se kuinka olisi ärsyttävä, se ei halua pahaa. Se saattaa kääntää takapuolensa kohti hoitajaa, mutta ei se kuitenkaan ikinä potkaise. Hampaat saattavat välkkyä, mutta ei se ikinä puraise, korkeintaan vähän tökkää hoitajaa turvallaan.
Pääasiassa Riinan ärsyttävyys tulee ilmi siinä, ettei se pysy paikallaan ja varsinkin jalkojen harjaus on melkein mahdottomuus. Se peruuttelee ja pyörii, mutta kunhan rauhassa odottelee, että se hetken pysyy paikallaan niin ehtii harjata Riinan ainakin pikaisesti. Jalkojen harjauksessa kannattaa myös vain olla nopea ja liikku niin Riinan mukana, että pystyy sen jalat puhdistamaan. Kavioiden putsaaminen sujuu ongelmitta kunhan saa nopeasti napattua Riinan jalan tiukasti haltuunsa. Eihän Riina silloin voi enää liikkua kun sillä on vain 3 jalkaa käytössä. Tai niin ainakin Riina ajattelee. Pään ja jouhet Riina antaa yleensä aika sujuvasti harjata, kunhan hoitaja on mukana hommassa, eikä tee siitä liian vaikeaa Riinalle. Esimerkiksi pitämällä Riinan päätä sen mielestä liian alhaalla.
Varusteet kannattaa Riinan kanssa käytävällä. On nimittäin mahdottomuus saada esimerkiksi Riinalle satula ilman, että joutuu kamalasti taiteilemaan. Heti kun satula tulee sen selkään, eikä Riina ole kiinni, se yrittää mitä tahansa keinoa saadakseen satulan tippumaan selästään. Eikä se ole mikään mahdottomuus, että yli 500 euron satula on maassa, eikä enää niin hienossa kunnossa kun ennen tippumista. Siksi Riina kannattaa varustaa käytävällä, missä se pääsee liikkumaan vähemmän ja on edes vähän kiinni jossakin. Kiinni ollessaan Riina ei myöskään niin paljon vastustele varusteiden laitossa jo senkin takia, että se tietää pääsevänsä pian liikkumaan. Tietysti jos Riina on kiinni karsinassa, niin se on samaa taiteilua kuin muutenkin. Suitset Riina ottaa useimmiten mielellään päähänsä, eikä satulan laitossakaan ole useimmiten mitään ongelmia sen jälkeen kun Riinan on laittanut käytävälle.

Ratsastaessa Riina on aikalailla samaa maata kuin hoitaessa. Kaikki asiat mitä pitää tehdä paikallaan tai muuten vähän rauhallisemmin ovat Riinalle todella kova haaste. Kuitenkin iän myötä Riinaa on saatu opetettua malttavaisemmaksi, mutta edelleen se on aika villi ja paikallaan olo selvästi ärsyttää sitä. Onneksi nämä hetkelliset rauhoittumisen paikat kestävät Riinan päätyössä, GP-luokissa, suhteellisen vähän aikaa. Riina on myös suhteellisen reippaanoloinen, vaikka se ei lujaa ikinä menekkään. Sitä ei ikinä tarvitse käskeä eteenpäin, mikä saa aikaan sitten sen, että ratsastaja saa keskittyä johonkin muuhun kuin eteenpäinratsastamiseen. Herkkyydellä Riinaa ei ole pilattu, mutta se ymmärtää kaikki avut, kunhan ne antaa sille mahdollisimman selkeästi ja oikeassa järjestyksessä. Riina mielellään näyttelee tyhmempää kuin se on, joten apujen kanssa pitää olla erityisen tarkka.
Riinan kanssa kannattaa aloittaa ehdottomasti treenaminen keskittymällä aluksi ihan vain käyntityöskentelyyn. Pitää varmistaa, ettei tamma ole käynnissä liian kiireinen, vaan että se jo siinä pystyy keskittymään olennaiseen. Kaikki tarkkuutta vaativat tehtävät tekevät tammalle hyvää ja mitä pidemmälle työskentelyä pääsee, sitä paremmin Riina tekee hommia. Alkuverryttelyt ravissa pitää myös tehdä tarkasti ja perusteellisesti, ettei Riina pääse liian helpolla. Varsinkin jos laukkaharjoituksia alkaa tekemään liian aikaisin, Riina heittäytyy aivan kauhean vallattomaksi ja silloin koko lopputunti vaan pitää yrittää saada paketti kasaan. Muuten Riina liikkuu aina hyvässä muodossa ja täysin omilla jaloillaan. Sen paras puoli on juuri se, että se työskentelee todella hyvin myös takaosallaan, eikä vaan raahaa sitä perässään. Riina työskentelee mielellään, eikä sen kanssa tarvitse miettiä yhteen mitään vikurointeja muuten kuin pysähdyksissä.
Riinan liikkeet ovat hyvin näyttävät ja lennokkaat. Kuitenkin ne ovat varsinkin ammattiratsastajalle helpot istua, eikä niissä näy useinkaan minkäänlaisia tahtirikkoja. Muutenkin Riina liikku puhtaasti ja liike on koko ajan sujuvaa ja eteenpäinpyrkivää. Riinan käynti on useimmiten vähän kiireistä, mutta kuitenkin tasaista ja lennokasta. Riina kyllä astuu hyvin rennosti ja tarpeeksi pitkälle. Varsinkin jos verryttelyt ovat jääneet vähänkin vajaiksi, Riina ei malta liikkua rauhassa käynnissä ja vaikutelmasta tulee heti liian kiireinen. Käyntiin auttaa vain kärsivällinen työskentely ja ratsastajan ehdoton rentous. Riinan ravi taas on kuin oppikirjasta. Se liikkuu näyttävästi ja aina hienossa muodossa. Riinan ravi on hyvin tasaista ja rentoa, eikä se näytä liikaa työstetyltä. Riina liikkuu ravissa helposti eteenpäin, eikä silloin ratsastajan oikeastaan tarvitse kuin istua ja keskittyä ratsastusteihin. Laukka Riinalla on isoa ja sen askellajeista ehdottomasti haastavin istua. Ajan kanssa kuitenkin siihenkin tottuu, eikä siinä ole enää vaikea istua.

Riina ehdoton leipälaji on kouluratsastus, vaikka se ei aina ole kärsivällinen ja varsinkin käyntityöskentely on sille haasteellista. Kuitenkin se omaa niin upean kapasiteetin juuri sen upeiden liikkeiden puolella, että ratsastaja kuin ratsastaja jaksaa vähän kauemmankin aikaa työskennellä, että työn tulos näkyy. Se myös selvästi aina nauttii kun se saa tehdä töitä, eikä näin ollen Riinaa voi ikinä syyttää motivaation puutteesta. Mitä vaikeampia tehtäviä sitä enemmän Riina antaa itsestään. Muutenkin Riinan kanssa on miellyttävä työskennellä, koska sen kanssa ratsastaessa myös ratsastaja oppii koko ajan. Riina vaatii oikeanlaiset avut ja näyttää heti tekee avut jotenkin hullusti. Se ei tee mitään mahtipontista, mitä joku muu hevonen voisi tehdä. Se useimmiten vaan rikkoo esimerkiksi laukanvaihdoissa raville tai muuten näyttää siististi ratsastajalleen, että nyt teit väärin.
Esteratsuna Riina on aika samanlainen kuin kouluratsastuksessakin. Se hyppää ihan mielellään ja liikkuu hyvin eteenpäin. Se omaa ihan mukavan hyppytekniikan ja eikä ratsastajan tarvitse liian paljon työskennellä sen kanssa, että päästäisiin esteiden yli. Mutta miksi Riinalla ei sitten kisata esteitä, jos se kerran on niin hyvä. No, siihen on yksinkertainen selitys. Vaikka muuten voisi ajatella, kun Riina mielellään pelleilee ja muuta, että se olisi itsevarma ja uskaltaisi tehdä ihan mitä vaan. Mutta ei. Riina pelkään ihan älyttömästi hypätä kirkkaan värisiä esteitä. Ei Riinaa muuten häiritse esimerkiksi kirkkaan värinen toppatakki ratsastajalla tai muuta, mutta jos kirkkaan esteen yli pitää mennä niin siinä menee Riinan raja. Se vaan on niin, ettei Riinan kanssa ole mitään järkeä lähteä estekisoihin, koska ihan varmasti siellä on räikeitä esteitä. Joten sen takia, me vain kotona välillä vaihtelun vuoksi hyppäilemme Riinan kanssa tylsän värisiä esteiä.
Maastossa Riina on vakaa kuin juna. Se ei säiky mitään ja eikä yritä ikinä irrotella yhtään sen enempää mitä ratsastaja antaa. Se kuuntelee ratsastajaa hyvin ja on muutenkin yllättävän kiltisti. Riina on varmajalkainen ja liikkuu malliikkaasti minkä tahansa laisessa maastossa. Niin tiheät metsät kuin leveät metsätiet sopivat sille hyvin. Riinalle ei ole myöskään väliä liikkuuko se maastossa porukalla vai itse. Riian on myös mainio vetohevonen, koska sen rento ja rauhallinen käytös tarttuu helposti myös muihin jopa vähän arempiin maastokavereihin.

Kisoissa Riina on yleensä aluksi vähän jännittynyt. Se saattaa säikkyä yllättäviä asioita, mitä se ei ikinä kotona säikkyisi. Verryttelyissäkin saattaa mennä kauemman aikaa kuin yleensä kotona menisi. Siksi Riinan kanssa kannattaakin varata reilusti aikaa kisapaikalla ennen itse kisasuorituksen alkua. Useimmiten verryttelyjen loppupuolella alkaa oikea Riina tulla taas esille ja tamma on oma letkeä ja joskus ilkikurinen itsensä. Juuri ennen kisasuoritusta tamman kanssa kannattaa vähän käveleskellä ja niin osoittaa, että pian on tärkeä hetki. Kisasuoritusta sujuu Riinan kanssa yleensä varmalla rutiinilla eikä yllätyksiä tule. Kilpailusuorituksen jälkeen Riinan kanssa kannattaa vähän jäähdytellä, mutta ei liikaa, ettei Riina ole ihan rättiväsynyt kun lähdetään kotiin.
Traileri ja hevosauto ovat Riinalle jo niin tuttuja, ettei niiden kanssa synny useimmiten mitään ongelmia. Sitä ei tarvitse houkutella sisälle vaan se menee siististi ja helposti sisälle kunhan taluttaja on asialla, eikä omalla osaamattomuudellaan aiheita ongelmia.
Taluttaessa Riina on yleensä vähän haastava. Jos Riina saa vähänkin enemmän jotenkin vedettyä taluttajaltaan narua, se on heti yrittämässä karkuun. Ja vaikka kuinka pitää narun kireällä, Riina silti yrittää hankaloittaa taluttajan työtä. Yleensä Riina yrittää päätään heiluttelemalla saada narun löysälle tai liikkumalla taluttajan ympärillä ärsyttää muuten taluttajaa. Kuitenkin jos osaa asiansa ja pitää narun kireällä, Riinan kanssa ei tarvitse stressata karkailuista.
Kengittäjällä ja eläinlääkärillä ollessaan Riina ainakin vaikuttaa siltä, että se tajuaa, ettei nyt saa pelleillä. Joko se tajuaa, että kyseisestä toimenpiteestä on sille jotain hyötyä tai sitten se kunnioittaa enemmän vähän tuntemattomampia ihmisiä. Kuitenkin varsinkin kengittäjän käsittelyssä Riina on kuin enkeli, joka pysyy koko ajan paikallaan ja pitää jalkansa ylhäällä kiltisti. Eläinlääkärillä Riina on myös useimmiten fiksusti. Kuitenkin piikit ja muut asiat voivat sitä joskus pelottaa, mutta pienen rauhoittelun jälkeen Riinakin uskaltaa piikitettäväksi.

Sukutaulu

i. Wenture Kick Step - 165 cm korkuinen ruunikko trakehnerin hevosori	ii. Cuzher Joel (evm) - 158 cm korkuinen tummanruunikko trakehnerin hevosori	iii. Nice Boy Eleven (evm) trak, rt, 165cm
		iie. Lorena's Flower (evm) trak, rn, 171cm
	ie. Lady Eleona (evm) - 160 cm korkuinen ruunikko trakehnerin hevostamma	iei. Merchedes PO (evm) trak, trn, 159cm
		iee. Heart Breaker IV (evm) trak, prt, 160cm
e. Free as a Seaserpant - 161 cm korkuinen tummanruunikko trakehnerin hevostamma	ei. Lockness Monster (evm) - 167 cm korkuinen tummanruunikko trakehnerin hevosori	eii. Irish Pub (evm) trak, rn, 165cm
		eie. Wondercraft (evm) trak, m, 168cm
	ee. Crack of Dawn (evm) - 161 cm korkuinen punaruunikko trakehnerin hevostamma	eei. Stubern Sunset (evm) trak, prn, 157cm
		eee. Plastic Burns (evm) trak, rn, 164cm

Sukuselvitys

Riinan isä Wenture Kick Step eli Olli, on 165cm korkea, ruunikko, trakehner ori. Se syntyi Yhdysvalloissa 6.7.2007, Roger Mouchenin omistamalla tallilla. Kouluratsastuksessa se on grand prix tasoinen ja esteitä se hyppää kentällä 130cm korkuisiksi asti. Luonteeltaan Olli on hyvin kärsivällinen ja rauhallinen. Meriittejä siltä ei löydy, mutta se on kuitenkin kilpaillut. Jälkeläisiä sillä on tiettävästi vain yksi.

Ollin isä (Riinan isän isä) Cuzher Joel tutuille pelkkä Joel, on tummanruunikko, 158cm korkuinen, trakehner ori. Joel on luonteeltaan erittäin tulinen ja omapäinen ja melko vaikea käsitellä, Olli ei siis ole luonnettaan ainakaan isältään perinyt. Joel on painotettu kouluratsastukseen, eivätkä vaikeammankaan puoleiset liikkeet tuota sille ongelmia. Menetystä se niitti useiden sijoitusten verran, kouluratsastuksen eri tasoilla. Joelin isä (Riinan isän, isän isä) Nice Boy Eleven eli Vincent, on rautias, 165cm korkea, trakehner ori. Luonteeltaan se oli hyvin tulinen poika. Nuorempana se sai useita sijoituksia kouluratsastuksen parissa ja vanhempana sitä käytettiin myös jonkin verran jalostuksessa, mutta luonteensa takia Vincent jouduttiin kuitenkin ruunaamaan. Ruunauksen jälkeen ei sen kanssa ole suurempia ongelmia ollut, mutta edelleen se on hieman kärsimätön. Joelin emä (Riinan isän, isän emä) Lorena's Flower eli pelkkä Vera vain, on ruunikko, 171cm korkuinen, trakehner tamma. Luonteeltaan Vera on todella utelias, reipas ja kiltti, se nauttii huomiosta ja rapsutuksista erittäin paljon, eikä siis ole varmaan mitenkään vaikea arvata, keneltä Ollikin on luonteen piirteitään ominut. Kilpailu-urallaan tamma on menestynyt hyvin kouluratsastuksessa ja kiertänyt myös monia arvokilpailujakin.

Ollin emä (Riinan isän emä) Lady Eleona eli tutuille pelkkä Ellen, on 160cm korkea, ruunikko, trakehner tamma. Luonteeltaan Ellen on hyvin rauhallinen ja lempeä, sen kanssa on myös helppo ja mukava tehdä yhteistyötä. Ellen on kouluratsastus painotteinen, mutta tammalta löytyy myös estetaustaa. Esteratsastus jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi, kun tamman lahjat kouluratsastukseen huomattiin pian. Ellenillä onkin monia sijoituksia kouluratsastuksesta. Ellenin isä (Riinan isän emän isä) Merchedes Po eli Eric, on tummanruunikko, 159senttinen, trakehner ori. Eric ei ole luonteeltaan mikään perus ori vaan se on oikein kiltti, rauhallinen ja yhteistyönhaluinen herrasmies. Ori on kilpaillut jonkin verran kouluratsastuksessa ja muutamia kertoja sijoittunutkin. Ellenin emä (Riinan isän emän emä) Heart Breaker VI eli Heini on 160senttimetrin korkuinen, punarautias, trakehner tamma. Heini on luonteeltaan rauhallinen ja tasainen, myös tässä suvun haarassa on hevosia, jotka nauttivat paljon huomiosta ja rapsutuksista, yksi niistä onkin Heini. Tammalla on hyvä rakenne ja se on menstynyt hyvin kouluratsastuskilpailuissa, johon se on myös painotettu. Heiniltä löytyy myös paljon meriittejä.

Riinan emä Free as a Seaserpant eli Siiri, on 161cm korkuinen, tummanruunikko, trakehner tamma. Se syntyi 12.9.2007 kasvattajanaan Roganah, nykyisin tamma tosin asustaa Rustler nimisellä tallilla. Siiri hyppää metrin korkuisia esteitä ja kouluratsastuksessa on Grand Prix tasolla. Luonteeltaan tamma on villihkö ja sen kanssa saa aina säheltää. Meriittejä sillä ei ole, mutta se on kuitenkin kilpaillut. Jälkeläisiä Siiriltä löytyy Riinan lisäksi ainakin kahdeksan.

Siirin isä (Riinan emän isä) Lockness Monster eli pelkkä Monster, on 167cm korkea, tummanruunikko, trakehner ori. Luonteeltaan se on hyvinkin vinkeä ja tästä ominaisuudestaan paikkakunnallaan tunnettu. Kisoissa se ei kuitenkaan kovinkaan mielettömästi starttaillut ainakaan menestyksekkäästi, mutta tästä huolimatta se omasi hyvät liikkeet ja komean ulkomuodon. Monsterista onkin jäänyt monta hienoa oria ja tammaa. Monsterin isä (Riinan emän isän isä) Irish Pub, on ruunikko, 165cm korkea, trakehner ori. Se oli aikanaan hieno, Grand Prix tason kouluratsu, joka saikin aikanaan paljon menestystä. Eikä tunnettavuus kisoihinkaan jäänyt, ori nimittäin astui monen monta tammaa ja sai monia jälkeläisiä, jotka ovat päässeet yhtä suureen suosioon kuin isänsäkin. Monsterin emä (Riinan emän isän emä) Wondercraft, on 168senttinen, musta, trakehner tamma. Ulkomuodoltaan se oli erittäin kaunis ja liikkeet hyvin sulavat. Tamma kanta kirjattiin ensimmäiselle palkinnolle ja kilpali kouluratsastuksen vaativissa luokissa menestyksekkäästi. Myös muutamassa intermediate luokassa se nähtiin.

Siirin emä (Riinan emän emä) Crack Of Dawn eli Cracky, on punaruunikko, 161sentin korkuinen, trakehner tamma. Luonteeltaan se on erittäin sisukas, pienemmästä koostaan huolimatta. Takanaan sillä on hieno kouluratsastusura intermediate tasolla, jossa se kahmi monet hienoimmat palkinnot isompien hevosten turvan edestä. Nykyään tamma asustaa Saksassa ja on eläkkeellä, pelkässä siitoskäytössä ja kevyessä ratsastuksessa. Crackyn isä (Riinan emän emän isä) Stubern Sunset eli tutille pelkkä Sunset, on punaruunikko, 157cm korkuinen, trakehner ori. Luonteeltaan se oli erittäin tulinen ja vaativa, mutta yhteistyö kuitenkin onnistui joissain määrin. Orilta löytyi kauniit liikkeet, jotka kai olivat osatekijöinä, kun ori kahmi itselleen menestystä kouluratsastuksessa. Jälkeläisiä se jätti useammankin kappaleen. Crackyn emä (Riinan emän emän emä) Plastic Burns eli Bruns, on 164cm, ruunikko, trakehner tamma. Luonteeltaan se oli helppohoitoinen, eikä ratsastuksessa juuri mikään tuottanut ongelmia. Luonteestaan huolimatta, se ei juurikaan kisannut, eikä myöskään sillä saralla menestynyt. Jälkeläisiä se kuitenkin varsoi useammankin kappaleen.

kiitos Sonja P.

Kilpailukalenteri

Sijoituksia 81, voittoja 11, toisia ja kolmansia sijoja 29

Koulukilpailut - Vain sijoitukset

18.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 18.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 17.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 17.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 16.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/50 16.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/50 15.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 15.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/50 14.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 14.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/30 14.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 13.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/30 13.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/30 13.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 13.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 12.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/50 11.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/30 10.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/30 10.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 10.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/30 29.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/30 11.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/56 11.10.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 6/55 6.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/30 5.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 3.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/30 3.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/33

30.9.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/70 30.9.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/70 30.9.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 3/67 13.9.2009 - KUTSU - Int I (KRJ) - 4/67 12.9.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/60 4.9.2009 - KUTSU - Va A (KRJ) - 1/50 13.8.2009 - KUTSU - Int I (KRJ) - 5/60 17.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 14.7.2009 - KUTSU - Va A (KRJ) - 1/40 10.7.2009 - KUTSU - Int I (KRJ) - 3/24 4.7.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 4/77 30.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/81 30.6.2009 - KUTSU - Kür GP (KRJ) - 1/42 29.6.2009 - KUTSU - Kür GP (KRJ) - 2/42 29.6.2009 - KUTSU - Va A (KRJ) - 2/29 28.6.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 4/35 28.6.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 2/79 27.6.2009 - KUTSU - Va A (KRJ) - 4/29 26.6.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 1/39 20.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/40 20.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/80 20.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/80 18.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/80 17.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/40 16.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/40 16.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 15.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/100

14.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 9/100 14.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/100 13.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/100 13.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/100 13.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/80 12.6.2009 - KUTSU - Va A (KRJ) - 2/80 11.6.2009 - KUTSU - Int I (KRJ) - 2/80 10.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/100 9.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/100 8.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/50 8.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 8.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/50 7.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/50 7.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/50 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 5.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/50 5.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/50 4.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/50 4.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 3.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/100 1.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/100 1.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/100 18.5.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 16.5.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/30

Jälkeläiset

o. Conrath Belv - ast. 30.12.2009 - synt. 12.2.2010 - i. Cyanide Rock
t. Checkmate Belv - ast. 6.11.2009 - synt. 20.12.2009 - i. Chasing
o. Rauffe Belv - ast. 27.9.2009 - synt. 10.11.2009 - i. Ringwraith PB
o. Cory BE - ast. 25.7.2009 - synt. 22.8.2009 - i. Ciars Allstar
o. Umfrey BE - ast. 1.6.2009 - synt. 28.6.2009 - i. Unaholic

Valmennukset

Kouluvalmennus
Riinan ensimmäinen valmennus alkoi pukkilaukalla tamman säikähtäessä alkukäyntien aikana tuulessa liehunutta pressua. Se lennätti takajalat ilmaan ja kiitolaukkaa kentän päästä päähän. Kuin ihmeen kaupalla pysyit kyydissä ja sait tamman hidastamaan. Valitettavasti tuulisen sään takia Riina oli koko valmennuksen ajan hieman hermostunut, eikä meinannut millään keskittyä annettuihin tehtäviin. Suunnitelmissa oli harjoitella laukanvaihdoksia ympyrällä, eli hiukan kaarevalla uralla ja tehdä paljon pohkeenvöistä ja peruutusharjoituksia. Vaan toisin kävi, sillä jokaisessa laukanvaihdossa Riina heitti pienen pukin ja vaihtonne näyttivät kammottavilta, minkä kyllä ilmoitinkin suureen ääneen kentän laidalta. Molempiin suuntiin sama homma, aina se laukka piti vaihtaa pienen pukin kautta ja saada se näyttämään karmivalta. Peruutuksissa tamma ei keskittynyt lainkaan, vaan te matkasitte viiden askeleen peruutuksella aivan tuhannen solmuun. Käärmeenlumoaja olisi ollut paikallaan siinä vaiheessa. Pohkeenväistössä tamma työnsi aina takapäänsä edelle ja loppujen lopuksi yksinkertainen pohkeenväistö- harjoitus vaihtuikin peruutusmaratoniksi. Lopetimme valmennuksen juuri ennen kuin meinasin nyhtää viimeiset hiushaivenet päästäni. Sääli päänahkaani ja äänihuuliani. Olin pettynyt teihin molempiin ja toivon, että seuraavalla kerralla skarppaatte ja keskitytte molemmat teille annettuihin tehtäviin, olivat ne kuinka helppoja ja lapsellisia tahansa.
Valmentajana Chao

Kouluvalmennus
Toinen Riinan valmennus päätettiin saman tien pitää maneesissa, ettei tulisi samanlaista hullunmyllyä kuin mitä edellisellä kerralla. Se kannatti, tamma nimittäin pysyi rauhallisena koko valmennuksen ajan, haki heti alku lämmittelyissä jo kuolaintuelle ja kuunteli apujasi herkästi, kuin edellistä valmennusta ei olisi koskaan ollutkaan. Riinasta tuli aivan toinen hevonen ja minäkin rauhoituin. Teimme tässä valmennuksessa samoja tehtäviä, mitä meidän piti tehdä viime valmennuksessa, mutta tällä kertaa ne sujuivat huomattavasti paremmin ja näytitte molemmat keskittyvän paljon enemmän. Pohkeenväistöt olivat huolella tehtyjä, kaikki jalat astuivat toistensa yli ristiin juuri oikeankokoisen askeleen, eikä tamma yrittänytkään lähteä perä edellä sinua viemään. Peruutuksissa tamma pysyi hyvin kuolaimella, totteli painoapuja ja peruutti suoraan, tasan viisi askelta, kuten toimeksiannossa sanoin. Sitten siirryimme laukanvaihtoihin. Suurella ympyrällä pidätin hengitystäni ensimmäisen vaihdon verran, mutta todettuani, että tehän menette, kuin vanha tekijä, pystyin hengittämään ennen kuin muutuin siniseksi. Kaarevalla uralla laukanvaihdot ja vastalaukat eivät tehneet Riinalle edes tiukkaa ja teidän kahden saumatonta työskentelyä oli mukava katsoa. Lopetimme valmennuksen hyvillä mielin rentoon loppuverkkaan ja rauhalliseen käyntiin. Kiitos valmennuksesta!
valmentajana Chao

Kouluvalmennus
Aloitimme valmennuksen kunnon alkuverryttelyillä. Ensin oli luonnollisesti vuorossa pitkät alkukäynnit pitkin ohjin. Riina vaikutti erittäin kärsimättömältä eikä olisi millään tahtonut rauhoittua kävelemään. Kärsivällisyys kuitenkin palkittiin ja viimein Riina tyytyikin vain huokaisemaan ja venyttämään kaulaansa nautinnollisesti. Annoimme sen kävellä hetken vielä rauhassa, ennenkuin kehotin Viivuskaa kokoamaan ohjat. Riina alkoi taas höseltämään, mutta Viivuska sai sen onneksi hienosti rauhoitettua. Tämä vieras paikka voi myös vaikuttaa Riinan hermostuneisuuteen. Muistutin puolipidätteistä ja korjailin hiukan Viivuskan istuntaa. Kun sain ratsastajan rentoutuneeksi, kuin taikaiskusta Riinakin rentoutui silmissä. Yhä se höselsi ja oli ylireipas, mutta sen lihakset rentoutuivat selvästi. Pyysin teitä tekemään käynnissä pysähdyksiä, peruutuksia ja käynnin lisäämistä ja kokoamista. Pysähdyksenne olivat kaikkea muuta kuin onnistuneita. Riina seisahtui hetkeksi (eikä edes tasajaloin) ja lähti samantien liikkeelle. Sen seurauksena Viivuska pysäytti sen uudestaan, Riina pysähtyi hetkeksi ja lähti taas liikkeelle. Tästä saimmekin aikaan noidankehän, joka selvästi sai sekä ratsastajan että hevosen hermostumaan. Kehotinin jättämään pysähdykset hetkeksi ja jatkamaan suoraan peruutukseen. Kun peruutukset alkoivat sujua, otettiin taas syyniin pysähdykset. Kehotin Viivuskaa laskemaan rauhassa mielessään tai ääneen rauhallisella äänellä sekunteja, joka jo itsessään saa hevosen hiukan rauhoittumaan. Lisäksi myötää ohjasta heti, kun hevonen on pysähtynyt sillä myötäämisellä ohjasta palkitset pysähtymisen. Pikkuhiljaa alkoi sujua saimme otettua mukaan käynnin lisäämisen ja kokoamisen. Lisääminen sujui erittäin hienosti, mutta kokoaminen oli hiukan liian höseltävää. Parin toiston jälkeen Riina kuitenkin sai jutun jujusta kiinni ja esittelikin meille mallikelpoisen käynnin kokoamisen, hyvä! Niimpä kehotin teitä siirtymään raviin. Riinan ravi oli oikein kaunista katseltavaa, joskin edelleenkin tököttävän hermostunutta. Korjailin jälleen Viivuskan istuntaa rennommaksi ja ikäänkuin valmiimmaksi myötäämään. Ratsasta tammaa sisäpohkeella kohti ulko-ohjaa ja ota sitä enemmän käden ja pohkeen väliin! Pikkuhiljaa Riina alkoi rentoutumaan. Kehotin teitä tekemään paljon voltteja, kiemurauria, ympyröitä, suunnanvaihdoksia sekä siirtymisiä periaatteella, että uralla ei mennä kahta askelta pidempään eikä samaan suuntaan kahta kierrosta enempää. Viivuska teki työtä käskettyä. Riina alkoi selvästi vetristyä mikä näkyi erityisesti ravin temmon paraneisena. Muistathan huolellisuuden teiden ratsastamisessa, nyt tamma pääsee hiukan luistamaan kulmissa eivätkä ympyränne ole pyöreitä. Tässä vaiheessa siellä alkoi vilahtelemaan oikein mallikelpoinen peräänanto. Täytyypi myös mainita, että Riinalla on ollut heti alusta asti oikein hieno työntö takajaloilla, eikä se ole missään vaiheessa jäänyt laahaamaan takasiaan, se on kouluratsulta erittäin hyvä ominaisuus! Tässä vaiheessa otimmekin mukaan ravin lisäämisen ja kokoamisen. Nämä tehtävät sujuivat teiltä heti alkujaan oikein hienosti. Varsinkin koottu ravi oli hienon näköistä, teillä pysyi koko ajan hieno tahdikkuus ja poljenta mukana! Muista kuitenkin valmistella avut paremmin, Riina tarvitsee selkeästi hiukan selkeämpiä apuja päästäkseen kunnolla ulos kuorestaan loistamaan. Koska teillä sujui heti niin hienosti, pääsimme heti ottamaan mukaan pohkeenväistön sekä avo- ja sulkutaivutuksen ravissa. Väistönne olivat hiukan höseltäviä ja vinoja. Korjailin istuntaasi hiukan, muista tasaisin väliajoin varmistaa, että tunnet molemmat istuinluusi ja istut suorassa. Valmistele väistöt huolellisemmin ja muista läpi tehtävän puolipidätteet. Pikkuhiljaa pohkeenväistö alkoi sujumaan, kun taas avo- ja sulkutaivutukset sujuivat hienosti heti alkujaankin pientä hienosäätöä lukuunottamatta. Nyt oli vuorossa laukan verryttely. Pyysin teitä nostamaan laukan keskiympyrällä. Laukkanne oli heti alkujaankin rytmikästä ja Riina työskenteli niin selällään kuin takajaloillaan hienosti. Kuitenkin kaipasin hiukan enemmän rauhallisuutta ja kuuliaisuutta hevoselta. Niimpä fiksailimme hiukan laukkaa ja saimme kuin saimmekin laukan pian toimimaan täydellisesti ja Riinan kuuliaiseksi. Tehtävänä oli lähteä pienentämään ympyrää samalla kun lyhennetään laukkaa. Mitä lyhyemmäksi laukan saa, sitä pienemmäksi saa myös ympyrän. Sen jälkeen lähdetään vastavuoroisesti suurentamaan ympyrää ja pidentämään laukkaa. Jälleen kerran tämäkään tehtävä ei tuottanut ongelmia. Olette selvästi harjoitelleet paljon kotona ja olette oikein toimiva ratsukko. Annoin teille ansaitun hengähdystauon käynnissä. Riina venytti nautinnollisesti kaulaansa ja hörisi pehmeästi. Välikäyntinne hieman venähtivät, sillä unohduin rupattelemaan Viivuskan kanssa. Viimein kuitenkin muistin kehottaa kokoamaan ohjat, enkä usko, että Riina pisti kovin pahakseen pitkiä välikäyntejä. Aloitimme harjoittelemaan pohkeenväistöjä sekä avo- ja sulkutaivutuksia laukassa. Edelleen pohkeenväistöjen kanssa oli hiukan ongelmia, joskin ne saatiin pian korjattua. Pakko tässä vaiheessa taas kehua tamman erittäin hienoa poljentaa laukassa, mikä mahdollisti erittäin loistavan poljennan myös pohkeenväistössä. Se yhdistettynä hetkelliseen hienoon muotoon ja onnistuneeseen väistöön, hienoa! Avo- ja sulkutaivutuksista myös pisteet kotiin, edelleenkään ei suurempia ongelmia ollut. Teitte vielä pari lauanvaihtoa joka toisella askeleella. Aluksi Viivuska meinasi jäädä jälkeen vaihdoissa, minkä takia myös Riina meni sekaisin jaloissaan eikä vaihdot oikein tahtoneet onnistua. Otimme hiukan takapakkia ja harjoittelimme vaihtoja ensin kahdeksikolla. Kun siinä sujui, otimme taas vaihdot joka toisella askeleella. Puolipidätteitä kehiin ja rautaista keskittymistä molemmilta; pian alkoi sujua, hienoa! Sitten olikin jo loppuverryttelyjen vuoro. Kehotin Viivuskaa ottamaan jalustimet kaulalle ristiin ja jatkavan rennossa kevyessä ravissa. Tarkoituksena oli tehdä isoja ympyröitä ja voltteja sekä vaihdella suunta samalla, kun pidennetään ohjaa pikkuhiljaa. Näin saadaan Riina hienosti pitkälle eteen ja alas. Kun ravinne oli rentoa, pitkää ja rauhallista, annoin teille luvan siirtyä käyntiin.
valmentajana oli Jenna S.

Tekijänoikeudet

Layout © Viivuska
Kaikki tekstit © Viivuska
Hevosen kuvat © Bob Tarr

Tämä hevonen on virtuaalihevonen, tätä hevosta ei siis ole oikeasta olemassa.