Art Cuevito VH04-029-0011

Hevonen kuoli tallissa riehuneen hevosinfluenssan takia. Elokuun 2011 lopussa.

virtuaalihevonen - a sim game horse



     

Hevosen kuvat © Noora J., ensimmäinen hyppykuva muikkunen

Kuvaa klikkaamalla näet sen isompana

84 sijoitusta

Perustiedot

Nimi	Art Cuevito	Lempinimi	Vito
Sukupuoli	Ori	Rotu	Ratsuponi (trak x nf, poniprosentti 50%)
Syntymäpäivä	24.12.2007	Ikä	täällä (VARL)
Väri	Tummanruunikko	Säkäkorkeus	143 cm
Koulutus	ko He A, re 120 cm	Painotus	Estepainoitteinen
Omistaja	Viivuska (VRL-00502) / Grimshaw	Kasvattaja	noah.

3 vuotta - 16.05.2008 - 4 vuotta - 03.07.2008

Luonne

Vito on luonteeltaan hyvin valikoiva ja tempperamenttinen. Sille ei kelpaa mikä tahansa ja hyvällä tuurilla se mikä eilen onnistui ei suju enää tänään. Viton kanssa saa ollakin alvariinsa valmiina, korvat hörössä ja lihakset jännittyneinä. Ikinä ei voi tietää mitä ori seuraavaksi tekee. Kuitenkin kaikkien onneksi Vito ei ole varsinaisesti ilkeä. Se ei halua vahingoittaa ketään, ei ainakaan vakavasti, vaan näyttää tempperamenttinsa jollain muulla tapaa.

Vitoa saa hoitaa ehdottomasti vain ammattilaiset tai pitempään hevosten kanssa työskennelleet. Nimittäin heti jos Vito huomaa pienenkin arkuuden hoitajan otteissa, se heti näyttää kuinka pelottava se on. Ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä arka hoitaja luikkii heti pakoon. Siksi Viton kanssa pitääkin olla mielellään jopa ylimielinen ja näyttää, että kyllä täältä pesee. Vaikka vähän hissukkahoitaja olisikin, esittämällä pelotonta saa Viton pysymään vähän rauhallisempana.
Ensimmäinen askel Viton hoitamisessa on ehdottomasti se, että saa orin käsiinsä karsinasta ja tuoda se käytävälle kiinni. Viton kanssa on silkka mahdottomuus saada harjaaminen ja muu hoitaminen onnistumaan jos sitä yrittää karsinassa. Kannattaa myös varmistaa, että kaikki narut ja muut ovat hyvin kiinni, ettei ori vaan pääse karkuun jos se sitä edes yrittää. Hoitaminen kannattaa aloittaa kavioiden putsaamisesta. Kun orilla on yksi jalka ilmassa, se ei uskalla tai viitsi alkaa tappelemaan niin paljon vastaan. Kun kavioiden putsaamisen tekee myös vähän hitaammalla temmolla ja perusteellisesti, Vito huomaa, ettei se pysty tekemään mitään ja silloin se useimmiten alistuu tilaansa. Kuitenkaan sen varaan ei kannata laskea, vaan edelleen pitää olla orin kanssa tarkkana. Sitten kun on kaviot saanut tarkasti putsattua kannattaa itse harjaus aloittaa ihan kuin normaalistikin kaulasta. Kuitenkin Viton kanssa kannattaa jättää jalkojen harjaus viimeiseksi, että poni ehtii ensin tottua harjaukseen. Selän ja kylkien käsittelyn jälkeen Vito ei enää niin arkaile jalkojaan ja eikä myöskään temppuile niin paljon. Kuitenkin varsinkin takajalkojen kanssa Vito useimmiten yrittää potkimalla saada häädettyä hoitajan pois, mutta kärsivällinen hoitaja saa hommansa hoidettua pienen taistelun jälkeen. ärsyttävän venkuilun jälkeen Viton jousien ja pää harjaus on jo helpotus, kun ori ei niiden kanssa oikeastaan koskaan temppuile. Ehkä se ajattelee, ettei hoitaja ole enää vaivan arvoinen.
Varusteiden laitossa alkaa yleensä sama temppuilu rumpa. Ensimmäisenä Vito luimii ja varmasti yrittää vähän potkimalla saada hoitajan pultut tutisemaan. Mutta kunhan menee satula kädessä rohkeasti Viton vierelle ja nostaa satulan nopeasti selkään, niin homma on jo melkein ohi. Mitään vippaskonsteja ei tarvitse satulan kanssa käyttää. Itse satula kun ei Vitoa haittaa ollenkaan. Suitsien kanssa voisi kuvitella, että hoitajan kannattaa olla varovainen, ettei menetä sormiaan, mutta yllättävä kyllä Vito on yllättävän mukava suitsittava. Se ottaa kuolaimet helposti suuhunsa, mutta on yrityisen tarkka siitä, etteivät kuolaimet ole kylmät. Ne pitääkin aina tarkasti lämmittää, muuten niitä ei saa Viton suuhun millään. Remmien kiristely ja muu sujuu ilman ongelmia, kun Vito on jo tajunnut, että pian se joutuu työskentelemään.

Ratsastaessa Viton valikoiva luonne tulee parhaiten esiin. Se hyväksyy vain tietyt ratsastajat, eikä uusien totuttaminen oriin ole todellakaan helppo asia. Kun Vito muutti Belvineen, kesti melkein puoli vuotta, että ori saatiin kunnolla tottelemaan tallin omistajaa ja muita vakio ratsastajia. Kuitenkin sitten kun on saanut orin luottamuksen puolelleen, Viton kanssa on todella miellyttävää työskennellä. Kuitenkaan kaikki tehtävät eivät sitä miellytä, joten vaikka tuttu ratsastajakin on kyseessä, ei Vito silti menee melkein koskaan koko tuntia täydellisesti. Viton kanssa onkin hyvin tärkeätä, että ratsastaja oppii huomaamaan, mikä asia ei minäkin päivänä suju. Silloin pitää pyrkiä tekemään hommasta joko mahdollisimman helppoa Vitolle tai sitten unohtaa koko tehtävä, ja treenata sitä joku muu päivä. Yleisin Viton ns. ongelma on se, että se ei aina hyväksy raippaa. Toisena päivänä Vito on ärsyttävän laiska, eikä raippa tunnu auttavan millään. Kun taas toisena päivänä Viton on kuin pommi, joka on valmis räjähtämään heti kun raippa osuu siihen. Siksi alkuverryttelyissä raipan kanssa pitääkin olla varovainen, eikä ainakaan olla aluksi lyödä Vitoa liian kovaa raipalla. Mistä sitä ikinä tietää mikä päivä silloin on.
Vaikka Vito hyvin vaihteleva persoona on, sen kanssa on miellyttävä työskennellä. Ori on, yllättävä kyllä, hyvin nöyrä, kuuliainen ja herkkä. Alkuverryttelyissä ei paljon tarvitse tehdä, että ori liikkuu hyvin omilla jaloillaa eteenpäin ja hyvässä muodossa. Ori herkkyys tulee hyvin esiin siinä, ettei oria saa jäädä yhtään vetämään ohjista. Silloin ori alkaa kiihdyttelemään kovalla vauhdilla ympäri maneesia tai kenttää ja painaa kuolaimelle. Orin kanssa onkin hyvin tärkeä muistaa myödätä pidätteiden ja muiden apujen jälkeen. Pohkeelle Vito ei ole yhtä herkkä ja vaatikiin joskus aika koviakin apuja. Sekin riippuu hyvin päivästä millaisilla avuilla ori tottelee. Siksi kannattaakin aloittaa hellästi ja pienillä avuilla ja sitten siirtyä ronskimpiin otteisiin jos ori ei kuuntele.
Vito omaa mukavat ja hyvin ponimaiset, mutta reippaat askeleet. Se liikkuu hyvin eteenpäin ja hyvin tasaisella tahdilla ja tyylillä. Viton käynti on sen askellajeista koulutuomarin suunnalta huonoin. Se on hätäinen ja siinä näkyy eniten tahtirikkoja. Onneksi kuitenkaan estekentillä käyntiä ei paljon tarvita, joten Viton käynti ei paljon haittaa. Kuitenkin pienellä treenauksella sen saa paremmaksi. Viton ravi taas on hieman pomputtava, mutta kuitenkin tasainen ja yllättävä kyllä helppo istua. Vaikka se pomputtaa, niin ponin ravissa pystyy hyvin ongelmitta istumaan, varsinkin jos vähän aikaa siihen totuttelee. Ravissa Vito kulkee hyvässä ryhdissä ja matkaavoittavalla liikkeellä. Laukka on Viton askelista ehdottomasti paras ja miellyttävin. Se on pyöreää ja todella tasaista, eikä kenelläkään ratsastajalla voi olla ongelmia istua siinä. Orin laukka on myös suhteellisen isoa, mutta helposti koottavaa, mikä auttaa paljon esteratsastuksessa.

Vaikka voisi kuvitella, että Viton vaihteleva luonne saisi sen aikaan, että puomit tippuvat valitettavan usein, Vito osaa kuitenkin yllättää. Vito on mainio esteratsu, eikä sen kanssa paljon tarvitse huolehtiä puomien tippumisista. Se on todella varovainen jaloistaan ja jo sen olemuksesta pystyy aistimaan sen, että tämä poni tykkää hypätä. Sen pään asennostakin jo huomaa, että nyt se pääsee hyppäämään. Viton kanssa on kuitenkin tärkeää, ettei päästä oria liian paljon innostumaan. Muuten homma menee yleensä plörinäksi. Vaikka esteiden yli päästäisiin, niiden välit menevät sitten kaahaukseksi. Siksi alkuverryttelyt estetreenien aluksi ovat tärkeitä. Varsinkin laukka pitää saada tarpeeksi lyhyeksi, etteivät ponivälit jää liian ison laukan takia liian lyhyeksi. Muutenkin poni pitää saada hyvin avuille, ettei juuri ennen esteitä tarvitse tehdä enää mitään radikaaleja asioita. Jos parisenkymmentä metriä ennen ensimmäistä estettä kaikki on kunnossa, niin voi olla varma, että esteen yli mennään ja tyylikkäästi. Vitosta pystyy myös huomaamaan sen, että pitempien verryttelyjen jälkeen ori on vikkelämpi ja hyppää vaikeampia tehtäviä ja tiukempien teiden jälkeen esteet paremmin. Muuten ori on tasainen ja varma hyppääjä, eikä erikoisesteet sitä yhtään hetkauta.
Kouluratsuksi ori on liian epätasainen. Kun sen kanssa treenaa koulukiemuroita, on aina joku asia mikä ei suju, eikä näin ollen kokonaisuus ole kasassa. Siksi Vitosta ei tullutkaan kouluratsua. Vaikka sillä on näyttävät liikkeet, sen kärsivällisyys ei riitä kouluradoille. Kuitenkin vaihtelun vuoksi orilla on hyvä ratsastella myös ihan perusasioita. Varsinkin useamman estetreenipäivän jälkeen, ori on helposti vähän väsähtänyt. Koulukiemuroita kun väännellään, orin motivaatio palaa taas ja on helpompi jatkaa taas muita treenejä. Muutenkin kouluratsastus vetreyttää orin liikettä ja useimmiten saa sen keskittymään liikkumiseen jos se muuten on vähän muissa maailmoissa. Pääasiassa Vito on kuitenkin vähän laiska kouluratsu, joten Vito ei ole täysin automaatti vaan sen kanssa pitää tehdä hommiakin.
Vitolla on mukava mennä maastossa, varsinkin jos poni ja ratsastaja kumpikin kaipaavat vähän vaihtelua. Poni voi olla kärjessä, perällä, missä vain, mutta yksin se ei halua kuitenkaan lähteä. Vito ei ryöstä tai pukittele, vaikka joskus laukatessa pari riemupukkia saattaa tulla. Ainoa ongelma orin kanssa on se, että se pelkää älyttömästi varsinkin isoja autoja. Se ei meinaa pysyä ollenkaan nahoissaan vaan mieluummin lähtee kovalla vauhdilla takaisin kotiin. Siksi orin kanssa pitääkin suunnitella ratsastusreitti niin, ettei autojen kanssa tule ongelmia.

Kisaratsuna Vito ei useimmiten ole täysin parhaimmillaan. Se on aikamoinen jännittäjä, eikä sen ailahteleva tempperamenttisuus auta yhtään. Orin kanssa onkin tärkeää tulla kisapaikalle tarpeeksi ajoissa, että se ehtii rauhoittua, keskittyä ja unohtaa suurimmat jännitykset. Alkuverryttelyt pitää tehdä pitkän kaavan kautta perusteellisesti ja aikaa säästämättä. Oria ei kuitenkaan saa ratsastaa loppuun vaan mieluummin jättää sille vähän jäljelle jännitystä. Silloin suorituskin menee parhaiten. Alkuverryttelyjen jälkeen ori kannattaa jättää omiin oloihinsa, eikä sitä kannata häiritä kuin juuri vasta ennen itse suoritusta. Suorituksen aikana Vito antaa aina kaikkensa, vaikka mitä olisi tapahtunut alkuverryttelyjen aikana. Kilpailujen jälkeen ori pitää myös jäähdytellä kunnolla, ettei trailerin sisältö saa osaansa orin energiasta.
Vito on mielenkiintoinen lastattava. Moni voisi kuvitella, että tottakai hevosen saa pakottamalla traileriin tai kuljetusautoon, mutta Viton kanssa mikä vaan ei onnistu. Oria pystyy kuljettamaan vaan yhdellä trailerilla, johon se menee aina ilman mitään ongelmia. Räikeän keltainen kuljetusauto on ainoa mahdollisuus, jos Viton haluaa saada kuljetettua jonnekin. Pois trailerista ori tulee tottakai hyvin, koska se on saanut viettaa aikansa rakkaassa keltaisessa kuljetusautossaan.
Taluttaessa Viton kanssa pitää olla erityisen tarkka ja useimmiten ainoa mahdollisuus saada ori turvallisesti paikasta A paikkaan B on laittaa orille naru suuhun tai laittaa sille suitset päähän. Jos naru on pelkästään kiinni riimussa, ei oria pysty millään hallitsemaan niin, että sekä hoitaja että poni pääsisivät yhtenä kappaleena perille. Kuitenkin apuvälineiden avulla oria pystyy hyvin taluttelemaan, kunhan ottaa huomioon sen, ettei matkan varrella ole liikaa häiriötekijöitä, jotka voisivat saada orin temppuilemaan.
Viton kanssa on aina pakko käyttää vakiokengittäjää ja eläinlääkäriä. Uuden kengittäjän on usein täysin mahdotonta saada edes nostettua orin jalkaa ylös. Kun vielä pitäisi saada orin kengät vaihdettua niin aikamoinen taituri saa kengittäjä olla, että siinä onnistuu. Sen takia tuttu ja turvallinen kengittäjä kengittää Viton tutuilla ja turvallisilla otteilla. Eläinlääkärissä ainakin itse päälääkärin pitää olla aina sama. Useimmiten ei haittaa vaikka hoitajat yms. ylimääräiset auttajat ovat tuntemattomia, koska Vito ei useimmiten heistä välitä. Tutun lääkärin kanssa mitään ei pelota, vaan Vito on miellyttävä asiakas.

Sukutaulu

i. VIR MVA Ch Hurricane Bay - 180 cm korkuinen ruunikko trakehnerin hevosori	ii. Santo Ikvighertz GER (evm) - 180 cm korkuinen musta trakehnerin hevosori	iii. Matchmaker GER (evm)
		iie. Ash's Fixious (evm)
	ie. Hurricane Jane (evm) - 172 cm korkuinen ruunikko trakehnerin hevostamma	iei. Santo Taranius (evm)
		iee. Fort Trequisent (evm)
e. Wilhelmina de Rouet - 147 cm korkuinen ruunikko new forest poni tamma	ei. Fivereen's Bose (evm) - 146 cm korkuinen tummanruunikko new forest poni ori	eii. Tuntematon (evm)
		eie. Tuntematon (evm)
	ee. Glemmson WY (evm) - 142 cm korkuinen punaruunikko new forest poni tamma	eei. Tuntematon (evm)
		eee. Tuntematon (evm)

Sukuselvitys

-

Kilpailukalenteri

Sijoituksia 84, voittoja 13, toisia ja kolmansia sijoja 27

Estekilpailut - Vain sijoitukset

1.12.2009 - KUTSU - 90 cm (ERJ) - 5/40 30.11.2009 - KUTSU - 80 cm (ERJ) - 5/40 30.11.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/50 28.11.2009 - KUTSU - 90 cm (ERJ) - 6/40 28.11.2009 - KUTSU - 80 cm (ERJ) - 4/40 27.11.2009 - KUTSU - 90 cm (ERJ) - 2/40 26.11.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/50 26.11.2009 - KUTSU - 90 cm (ERJ) - 2/40 26.11.2009 - KUTSU - 80 cm (ERJ) - 2/40 25.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 2/40 25.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 4/40 25.11.2009 - KUTSU - 80 cm (ERJ) - 1/40 24.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 5/40 23.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 2/40 23.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 4/40 23.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 2/40 23.11.2009 - KUTSU - 80 cm (ERJ) - 5/40 22.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 3/40 22.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 6/40 21.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 4/40 21.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 5/40 21.11.2009 - KUTSU - 80 cm (ERJ) - 1/40 20.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 1/40 19.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 4/40 19.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 6/40 19.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 5/40 19.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 3/40 19.11.2009 - KUTSU - 80 cm (ERJ) - 5/40

4.11.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 3/50 4.11.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 1/50 4.11.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 7/50 4.11.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 2/50 3.11.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 4/50 3.11.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 7/50 1.11.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/50 31.10.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 1/50 30.10.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 5/50 30.10.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 1/50 28.10.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 4/50 21.7.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 4/30 19.7.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 3/29 15.7.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 4/30 1.7.2009 - KUTSU - 90 cm (ERJ) - 1/69 26.6.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 4/50 10.6.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/35 31.5.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 10/100 16.5.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 2/20 16.5.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 2/34 18.1.2009 - KUTSU - 80 cm (ERJ) - 5/38 18.1.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 1/40 18.1.2009 - KUTSU - 90 cm (ERJ) - 2/50 18.1.2009 - KUTSU - 70 cm (ERJ) - 7/50 16.1.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/27 16.1.2009 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 5/60 15.1.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 1/60 15.1.2009 - KUTSU - 90 cm (ERJ) - 6/55

24.12.2008 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 2/85 21.12.2008 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 9/97 16.12.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/33 13.12.2008 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 7/73 12.12.2008 - KUTSU - 90 cm (ERJ) - 5/74 3.12.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 4/54 2.12.2008 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 7/74 20.11.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 7/67 20.11.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 3/17 20.11.2008 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 4/110 18.11.2008 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 6/60 17.11.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 7/51 10.11.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 1/28 7.11.2008 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 2/64 2.11.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/41 23.10.2008 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 1/40 21.10.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 4/48 20.10.2008 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 1/80 18.10.2008 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 3/37 5.9.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 4/31 5.9.2008 - KUTSU - 110 cm (ERJ) - 5/39 13.8.2008 - KUTSU - 115 cm (ERJ) - 6/52 4.7.2008 - KUTSU - 105 cm (ERJ) - 3/32 20.06.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 7/100 14.06.2008 - KUTSU - 120cm (ERJ) - 2/125 09.06.2008 - KUTSU - 120cm (ERJ) - 8/95 6.6.2008 - KUTSU - 110cm (ERJ) - 1/22 30.5.2008 - KUTSU - 100cm (ERJ) - 3/83

Jälkeläiset

t. Liberty Rod
t. Art Sacnite
o. Boomboom RE
t. Caitlynn STEP
t. Március Stella
o. Armani BE - ast. 12.8.2009 - synt. 9.9.2009 - e. E.R Considerado
o. Aliak BE - ast. 23.3.2009 synt. 20.4.2009 - e. E.R Considerado
t. Moira NH

Päiväkirja

Estevalmennus
Vito oli mukavan rauhallisen oloinen alkukäyntien aikana. Se katseli kiinnostuneena ympärilleen ja nuuhki sieraimet suurina vieraan paikanhajuja. Pidimme alkukäyntien aikana oikein kunnon ratsastajan jumpan. Pyöriteltiin olkapäitä, nilkkoja, polvia. Venyteltiin selästä käsin ym. Muistutin Viivuskaa pysymään rentona. Kohta kehotin kokoamaan ohjat ja aloittamaan käyntityöskentelyn volteilla, pysähdyksillä ja peruutuksilla. Tässä vaiheessa huomasin, että Vito oli erittäin jäykkä. Se vastusti sisäpohjetta eikä muutenkaan olisi halunnut taipua oikein mihinkään suuntaan. Viivuska kuitenkin ahkerasti taivutteli oria ja pian alkoi Vitokin taipumaan ja taipumaan hienosti kuolaintuelle. Muistutin silti puolipidätteistä ja kehotin ratsastamaan avut kunnolla ja selkeästi läpi, orille ei saa antaa yhtään vikottelun varaa. Viivuska teki työtä käskettyä ja pian Vito oli yhä rennompi ja vetreämpi. Kun käynti oli verrytelty huolellisesti molempiin suuntiin, kehotin nostamaan kevyen ravin. Kehotin tekemään erittäin paljon voltteja, kiemurauria, suunnanvaihdoksia ja siirtymisiä. Jotta esterata menee hyvin, täytyy myös hevonen saada hyvin avuille heti alkuverryttelyistä lähtien. Vito alkoi hiukan kuumumaan ja oli vähän liian reipas. Annoin asian kuitenkin olla, koska ori oli selvästi rento ja hyvin avuilla. Hetken ravailtuanne laitoin toiseen päätyyn pääty-ympyrälle kolme ravipuomia ja toiselle pitkälle sivulle viisi ravpuomia. Niitä saitte sitten ylittää oman halunne mukaan. Puomit sujuivat teiltä oikein hienosti, Vito oli huolellinen askeleistaan ja kuunteli Viivuskan apuja hyvin. Niimpä vaikeutin tehtävää. Ympyrällä olevien puomien välejä muutin lyhyemmäksi niin, että ravia täytyy lyhentää jos aikaa päästä hienosti puomeista yli. Pitkällä sivulla olevien puomien välejä taas pidensin niin, että ravia täytyy pidentää. Ympyrällä olevat puomit menivät jälleen hienosti, plussaa myös oikein hienosta asetuksesta! Kuitenkin pitkällä sivulla olevat puomit olivat vaikeampia. Saitte kyllä hienosti raviaskeleen pdemmäksi, mutta se menikin sitten liian pitkäksi. Sen lisäksi Vito myös alkoi höseltää ja kuunteli apuja puolihuolimattomasti. Viivuska teki kuitenkin ahkerasti töitä ja sai myös pitkän sivun puomit lopulta onnistumaan.

Siirryimme toiselle pääty-ympyrälle, sille, missä ei ollut puomeja. Kehotin nostamaan laukan. Fiksasimme ensin laukan temmon sopivasi, ja siinä menikin jonkin aikaa. Vito oli taas jotenkin kumman jäykkä ja vastusti apuja. Se kaahotti kaula pitkällä ympyrällä kuin hullu eikä asettunut ollenkaan. Muista kunnon puolipidätteet, napakkaasenne ja ratsasta sisäpohje kunnolla läpi! Kohta laukka olikin hienon näköistä ja rauhallista, näkyihän siellä hetkellisesti peräänantokin. Kehotin teitä tekemään ympyrällä ravi-laukka siirtymisiä sekä pienentämään ja suurentamaan ympyrää. Muista asettaa huolellisesti, ratsasta sisäpohje koko ajan läpi kun se näköjään vastustaa sitä koko ajan! Kun laukka oli vetreää molempiin suuntiin, muutin toisella ympyrällä ja pitkällä sivulla olevien puomien välit Viton laukalle sopiviksi. Tulitte puomit pariin kertaan vielä molempiin suuntiin ennenkuin saitte levähdystauon käynnissä pitkin ohjin. Levähdystaukonne aikana kokosin teille pienen esteradan.

Toiselle pitkälle sivulle kohosi kolmoissarja, jonka ensimmäinen osa oli 40cm korkea ristikko, toinen osa 50cm korkea pysty ja kolmas osa 60cm korkea okseri. Muualle kentälle hyppyjärjestyksessä kohosivat seuraavat esteet: vesieste 50cm, muuri 60cm ja trippeli 60cm. Laskin aluksi kolmoissarjan kakkos ja kolmos osan alas ja saitte tulla ensimmäistä pystyä yksittäisenä esteenä verryttelyssä. Pari ensimmäistä verryttelyestettä sujui hyvin, joten päästin teidät hyppäämään rataa. Rata meni oikein hienosti, joskin olisin kaivannut hiukan enemmän rauhallisuutta ja varmuutta. Nyt hypyt näyttivät huolimattomilta ja valmistelemattomilta, Vito hyppäsi liian kaukaa ja Viivuska jäi usein jälkeen myötäämisessä. Korotin esteitä seuraavasti: kolmoissarjan eka osa pystyksi ja 60cm, toka osa 80cm ja kolmas osa (okseri) 100cm, vesieste 80cm, muuri 70cm ja trippeli 80cm. Nyt rata vaati enemmän keskittymistä ja Viivuska antoi orille parempia apuja. Yhteistyönne sujui jokseenkin moitteettomasti ja oli hienon näköistä. Korotin rataa 110-120cm korkeuteen. Trippeli oli ainoa 120cm este, muut 110cm. Nyt rata vaati selvästi ponnisteluja. Vito kaipasi jatkuvia apuja Viivuskalta, mutta otti ne erittäin hyvin vastaan. Kaikenkaikkiaan ratanne näytti erittäin onnistuneelta, hallitulta ja hienolta, loistavaa! Loppuverryttelyissä harjoittelimme vielä siirtymisiä. Siirtymisissä ongelmakohtana oli selkeästi se, että ne eivät olleet pehmeitä vaan töksähtäviä. Muista valmistella apusi paremmin ja käytä runsaasti puolipidätteitä, eiköhän se siitä lähde sujumaan!
valmentajana oli Jenna S.

Estevalmennus 2.6
Olitte jo mukavasti alkaneet lämmitellä Viton kanssa, joten pääsimme suhkot nopeasti aloittamaan. Alussa saitte tehdä vapaasti voltteja sekä pääty-ympyröitä sillä aikaa kun kokosin esteitä. Katselin teitä sivusilmällä koko ajan, ja olin todella tyytyväinen erityisesti voltteihin. Huikkasin teille, että saat nostaa laukan, että saat Vitoa lämpiämään vähän paremmin. Se oli koko ajan avuillasi, ja pian pystyimmekin jo aloittaa estetyöskentelyn. Saitte aloittaa helpoilla 80 cm korkeilla esteillä. Aluksi vedit Vitoa suusta, mutta huomasit sen nopeasti itsekin, joten ongelmaa ei ollut. Vito hyppäsi reippaasti esteet, joten nostin 90 cm:ään. Korotin sarjan toista estettä metriin, jossa Vitolla oli ensin hieman ongelmia ajoittaa hyppynsä. Saitte toistaa sitä pari kertaa, ennen kuin Vitolle selvisi homman nimi. Viimeisimpiä esteitä korotin 110 cm:ään, jotta Vito saisi vähän haastetta. Senkin Vito suoritti kuitenkin helposti, ja siihen hyppyyn oli hyvä lopettaa. Ravailitte vähän loppuverkkaa molempiin suuntiin tehden vapaasti voltteja ja kiemurauria.
valmentaja Toffe

Estevalmennus
Tänään valmennuksen aiheena olivat suhteutetut välit. Verkassa Vito oli pirteänä ja alkuun pitikin tehdä töitä, jotta pidätteet saatiin menemään läpi. Varsinaiset harjoitukset aloitimme maapuomeilla, joilla harjoiteltiin sekä askeleen, pidennystä, että lyhennystä. Perus laukka-askeleella puomien väli oli kuusi askelta ja harjoituksena oli ensin mahduttaa väliin seitsemän laukka-askelta ja sen jälkeen päästä väli viidellä askeleella. Harjoitus meni ratsukolta oikein sujuvasti ja siirryimme sitten tekemään samaa harjoitusta nostaen esteet 70 senttiseksi pystyksi ja 80 senttiseksi okseriksi. Harjoitusta tehtiin molemmista suunnista. Alkuun okserin ollessa ensimmäisen este oli ratsukolla vaikeuksia saada seitsemän askelta mahtumaan väliin, mutta harjoittelun jälkeen sekin lähti sujumaan. Askeleen pidennykset sujuivat hyvin, mitä nyt pariin otteeseen tuli vähän suurempia hyppyjä, kun ponnistus jäi kauaksi esteestä. Loppuun esteitä nostettiin vielä kymmenen senttiä ja väli mentiin kahdeksalla laukka-askeleella lähestyen pystyestettä ensin. Ensi yrittämällä tuli lähes törmäys esteeseen ja kielto, mutta pari seuraavaa yritystä meni hienosti, vailla virheitä. Vito alkoi käydä kyllä melko hermostuneeksi ja kuumua kaiken pidättämisen jälkeen. Loppuun otettiinkin reipasta laukkaa kevyessä istunnassa kaulaa alas ja eteen venyttäen.
valmentaja Emma